keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Välivaihe





Viime viikkojen aikana meillä ei ole tapahtunut juuri mitään. Sähkäri kävi tekemässä vähän korjauksia. Ostimme nappulapainikkeet, mutta aluksi vain muutamasta painikkeesta tapahtui ja muut olivat turhia. Nyt asia on kunnossa ja harjoittelemme, mikä valo mistäkin painikkeesta ohjautuu. Diskomeininki. Toinen sähköjuttu oli värisvät ledit katossa. Valaisimet vaihdettiin, mutta ilmeisesti vika on siinä, että ne ottavat jostain häikkää. Luultavasti joudumme vaihtmaan käytävältä kolmen ledin jonon johonkin toiseen mallin. Voi kyläkin olla, että kyseinen ongelma ilmenee ledillä kuin ledillä. Nähtäväksi jää, joudummeko vaihtamaan tavallisiin valaisimiin.











Sähkökalusteissa olen näköjään pitänyt vanhaamatkivan linjan. Vaikka sähkökalusteiden ulkonäon merkitys ei äkkiseltään tunnu kovin tärkeältä, niin yllättävän paljon niiden valinta talon ilmeeseen vaikuttaa.



Ylläolevissa kuvissa näkyy jotankin valintoja, joilla olen pyrkinyt säilyttämään talon hengen. Edellytyksenä valinnoille on tietysti toimivuus. Kävin viikonloppuna Loviisassa katsomassa vanhoja taloja. Tapahtumassa ihmiset päästivät kävijät tutustumaan koteihinsa, jotka olivat yli 100 vuotta vanhoissa taloissa. Eräs asukas oli asettanut näytille valokuvia talonsa historiasta. Hän perusteli mielestäni kauniisti, miksi oli päättänyt avata ovensa kävijöille: "Koen, että olemme vain yhdet asukkaat, yhdet talon kunnossapitäjät sen paljon pidemmässä elämässä." Heidän vastíkään remontoitu kotinsa huokui rakkautta ja huolenpitoa. Toivon omalle talollemmekin pitkää ja tervettä elämää.


Suora yhteys


Parhaillaan meillä on menossa kattoremontti. Valitsimme tekijäksi Hämeen laaturemontin. Pojat ovat nyt toista päivää katolla, loppuviikosta koko homma on valmis. Eilen he saivat purettua vanhan peltikatteen, kaikki kattoikkinat, antennit, läpiviennit ynnä paljon muuta roinaa, jonka merkitystä en tiedä. Päivän päätteeksi pojat vieläpä siivosivat pihan ja olisivat tulleet sisällekin imuroimaan kattoikkunasta pudonneet roskat. Vaikuttavaa kerrassaa. Lisäksi minua ilahduttaa se, että työmiehet ovat todella ystävällisiä ja kohtelijaita, toivottavat aina hyvää huomenta ja pahoittelevat sotkua. Täytyypä antaa palautetta työnantajalle. Ainankin näillä näkymin suosittelen firmaa.


Piha sai metsämäisen ilmeen, mutta pojat siivosivat päivän päätteeksi


Riistuttu talo. Vanhat pellit poistettu.


Hups. tavaraa tippui kattoikkunasta sisälle



Toinen iso ulkoremppa ovat ne salaojat, jotka toivon mukaan saamme vielä syksyllä laitettua. Yrityksestä on käyty jo tontti katsomassa ja korot mittaamassa. Lasten huoneisiin tulee välillä seinistä tunkkainen haju, josta toivomme pääsevämme eroon salaojituksella. Kaikki raot on pyritty tukkimaan, mutta vanhojen ikkunoiden ja uuden seinälevyn välissä on vielä rako. Onneksi talomme on kukkulan päällä ja paalutettu.


Sokkelia

Ikkunoita tutkiessamme  huomasin, että ulkoseinässä vanerin takana on asbestilevy. Asbestia käytettiin vielä tuohon asikaan eristelevynä, mutta sen rikkoutuessa siitä irtoavat hiukkaset päästyään keuhkoihin jäävät sinne ja aiheuttavat keuhkosyöpää. Ehyet levyt seinän sisällä eivät siis ole terveysriski, mutta lisälämmöneristyksen yhteydessä joudumme ne poistamaan. Toimenpide vaatii purkualueen ja -henkilön suojaamisen.

Tämän viikon jälkeen meillä pitäisi alkaa näyttää jo hieman valmiilta. Yhdet synttärit täällä on jo vietetty, sanoin vieraille, että keskittävät huomionsa päivänsankariin eikä esim. väliovien puuttumiseen. Väliovetkin uusimme, koska vanhat ovatkin aika huonossa kunnossa. Kahvat säilytetään, samalla myös ovien 70-look. 

Viikonloppuna minua ilahdutti valaisinlöytö Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa. 


Pakko-ostos

PS edelleen pahoittelen tätä blogin ulkoasua. Varmasti jossain vaiheessa ehdin panostaa visuaalisuuteen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti