maanantai 25. heinäkuuta 2016

Asuntomessujen antia


Palasimme juuri asuntomessuilta Seinäjoelta. Itse kiinnitin siellä huomiota lähinnä kivoihin sisustuselementteihin, erilaisiin struktuureihin sekä detaljointiin. Metsäisellä messualueella oli säilytetty luontoa hienosti ja se juuri antoikin oman leimansa koko alueelle.



luonnon läsnäolo


Messuilla nousi tänä vuonna esille ulkorakennukset: oli ulkosaunaa, vierastaloa, kesäkeittiötä ja leikkimökkiä. Leikkimökkien sisustukseen oli panostettu ja perinteisten pikkuikkunoiden sijaan useissa oli jopa seinän kokoista aukotusta.




Värimaalilma sisustuksessa alkaa taas taittua pastellisävyihin, siksi se miellyttikin minua kovasti. Myös aidot materiaalit, etenkin puu erilaisissa muodoissa oli usean huoneen katseenvangitsija. Sisiustuksesta vastasi muun muassa seinäjokkelainen emmas&mamas, jonka verkkokauppa löytyy täältä http://www.emmasandmamas.fi/. Suosittelen kurkkaamaan heidän sivuilleen, sillä valikoima on laaja ja uskoisin jokaiseen tyyliin löytyvän jotain sopivaa. Innostuin itse kovasti heidän lelupussuistaan, jonka voi avata lattialle pyöreäksi leikkialustaksi ja leikin jälkeen kiristää nyörien avulla pussiksi. Tämä tuote sopisi ainakin meidän pojan käyttöön, kun pikkulegot on pakko aina kaataa lattialle ja niiden siivoaminen ei oikein onnistu rakentelun jälkeen. Mikäli kiinnostuit, katso: http://www.emmasandmamas.fi/epages/emmasandmamas.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2013123002/Products/PLGO-002



kiva lehtiteline
taatusti tuoreet messumustikat




















Pienimuotoinen DIY-näpertely näyttää olevan myös suosittu sisustuselementti. Toki itsetehdyn ostaminen on myös sallittua, mikäli ei itse ole askartelija-tyyppiä. Tästä esimerkkinä pilleistä tehdyt roikkuvat koristeet. Muutenkin rentous ja pieni epäjärjestys on trendikästä (huh, vihdoinkin olen trendikäs). Taloissa oli paljon pientä krääsää pöydillä ja tasoilla, joka nyt oli rekvisiittaa, mutta voidaan korvata asukkaille tärkeillä tavaroilla. Kliinisyys ja pelkistäminen alkavat olla historiaa nykyaikaisessa kodissa.


Pihat olivat monipuolisia, useassa kohteessa se sulautui ympäröivään luontoon. Terassia suunnittelevalle messuilta löytyy paljon eri ratkaisumalleja. Hauska ratkaisu oli mielestäni alla olevassa kuvassa, toivon vain tuijille pitkää elinikää noissa olosuhteissa.




Hyvänä vastapainona asuntomessujen uutukaisille matkamme jatkui mökille. Mökkimme on rakennettu alunperinkin kesähuvilaksi 1950-luvun lopussa. Sähköt sinne tulee, vesi haetaan pihalta kaivosta. Myös mökiltä löytyi ympäröivä luonto ja kotoisuutta lisäävät pikkuesineet. Hyvä asunto on sellainen, jossa kaikilla on hyvä olla. Trendien seuraaminen ja muiden mielipiteiden tai sisustustrendien toteuttaminen oman kodin sisustuksessa ei ole se juttu. Toki on myös ihmisiä, joille juuri tuo ajan hermolla sisustaminen luo hyvää oloa kodissa. Ympäristökokemukseen vaikuttaa niin moni tiedostamaton asia, mikä taas on ihan oma aihealue. Olen syksyllä menossa neuroarkkitehtuurikongressiin, lisää aiheesta siis syksymmällä.




















Onnellisena reissusta palanneena voin kuitenkin todeta: oma koti kullan kallis. <3






sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Ihan pihalla

Taloomme tehtiin salaojat viime syksynä. Samalla pihan kallistukset muutettiin niin, että maa laskee hieman talosta pois päin. Vuosien saatossa pihalle on vähitellen lisätty maata ja lopputuos oli se, että maa laski taloon päin, jolloin pintavedet johtuu talolle päin. 70-luvun ihanteessa maanpinta on jo muutenkin aika korkealla, lähellä lattiapinnan tasoa.

Näimpä siis edessä oli myös uusi pihasuunnitelma. Kerroinkin jo aiemmen pihasuunnittelukurssista, jonka kävin AJK-jatkokoulutuksessa. http://www.ajk-jatkokoulutus.fi/pihasuunnittelu/ Sen pohjalta tein pihasuunnitelman. Sain suunnitelmaani, etenkin kasvivalintoihin, neuvoa ihanalta Outi-opelta, johon kannattaa olla yhteydessä, mikäli haluaa valmiin, upean pihasuunnitelman. Outin yrityksen sivuille pääset tästä.  www.piante.fi


Suunnitelman aloitin tulostamalla asemakuvan mittasuhteessa 1:100. Asemakuvassa näkyy tonton rajat, tiet ja rakennukset. Tontilla otetut mitat vastasivat kuvan mittoja. Mitat pitää aina tarkistaa paikan päällä, koska todellisuus voi poiketa asiakirjoista etenkin vanhoissa kohteissa.
Tarkoituksena oli tehdä helppohoitoinen piha, jossa on tilaa lasten leikeille, grillaamiselle ja oleskeluun. Mielestäni pihallakin tulee olla aistittavissa ajan henki. Muodonannossa ja kasvivalinnoissa pyrin ratkaisuihin, jotka ovat ajalle ominaisia tai perusteltavia.

vanhaa kasvillisuutta säilytettiin

Piha ei ihan vielä ole valmis, mutta aika hyvällä mallilla kuitenkin. Totuus tällaisessa projektissa kylläkin on se, että valmista ei tule koskaan. Sisäänkäynnille tehtiin kivipiha, jossa on pari kirsikkapuuta, kääpiövuorimänty ja pihlaja sekä kukka-allas mirrinminttuineen. Etuovelle johtaa vanha 50x50 cm betonilaatoitus. Alkuperäiset laatat on suoristettu. Loput pihasta on nurmikkoa, aidan vieressä murattia, jonka odotan kasvavan aitaa pitkin ylös. Otimme suosiolla siirtonurmen, koska silloin piha on heti käyttökelpoinen.


ennen

jälkeen
ennen
jälkeen
Takapiha on lasten aluetta, johon odotan leikkipaikalta purettua ja kunnostettua kiipeilytelinettä. Sen pitäisi tulla elokuussa. Vanha varasto korvataan uudella, johon tulee myös lasten leikkimökki. Reunassa syvennys haravoille, letkulle ym käyttötavaralle sekä ovi yhteiselle kattotikkaalle, joka jää naapurin puolelle. Rakennuksen kattomuoto saattaa vielä yksinkertaistua.

uusi varasto/leikkimökki

takapihaa



Etupihalle olen ajatellut pientä pöytää, jonka ääressä voi juoda aamukahvit naapureiden kanssa. Ilta-aurinko paistaa myös sille pihalle. Tienpuoleinen piha onkin sellainen, joka ei toteutunut ihan suunnitelmien mukaan. Siihen istutin enemmän lehtipensaita, jotka enkä joskus suojaavat paahteelta. Ylimääräiset siirtonurmet rullailtiin etupihalle olohuoneen ikkunan alle, lopulle alueelle on istutettu nurmikko.
etupiha

pensaita

naapurilta varastettua maksaruohoa


Haastavimpana pihasuunnittelusaa koin kasvivalinnat ja niiden määrät. Tuntuu säälittävältä laittaa pikkutaimia metrin etäisyydelle toisistaan. Mutta kuitenkin on muistettava, että ne kasvavat ja tarvitsevat tilaa. Pihasuunnitelma helpottaa valtavasti pihan tekemistä. Sen avulla on helppo laskea tarvittavat multa-, kivi- ja siirtonurmimäärät. Myös taimitarhalla tehtävien heräteostojen määrä minimoituu. Vaikka itse olenkin arkkitehti, halusin saada tuntumaa pihasuunnitteluun, sillä rakennusta ympäröivä alue on merkittävä osa kokonaisuutta. Mielestäni pihan tulee puhua samaa kieltä kuin talon. Tällöin syntyy tasapainoinen, seesteinen kokonaisuus.

lähtökohta uudelle pihalle

Parkkipaikan ja kivipihan väliin palautetaan siinä ollut aita ja portti. Olen luonnostellut siihen corten-teräsaitaa, jonka juju piilee valaistuksessa. Tämä on nyt tarjouspyyntövaiheessa. Suunnittelu on kyllä aina yhtä mukavaa!





Ikkunat



Vanhan rakennuksen ikkunoissa voidaan pitää nyrkkisääntönä, että jos ne on 1950-luvun jälkeiseltä ajalta, niitä ei kannata säilyttää. Tämä johtuu siitä, että 60- ja 70-luvulla ikkunoissa käytetty puu on ollut huonolaatuista ja huokoista. Rakennukset on tuona aikana muutenkin pääsääntöisesti rakennettu kestämään jokunen vuosikymmen ja vastaamaan tuon ajan nopeasti kasvaneeseen asuntotarpeeseen. Jo rakennuksaikana materiaalien lyhyt elinkaari on tiedostettu. Juuri tämän vuoksi ammattitaidolla ja hyvistä rakennusaineista tehty 70-luvun talo on helmi, jonka arvo piilee paitsi sen harvinaisuudessa myös avarissa tilaratkaisuissa.



lähtötilanne


Varhaisemmalta kaudelta olevat ikkunat on yleensä tehty puusepäntyönä hyvästä puusta. Ikkunoiden säilittyminen kannattaa, mikäli mahdollista. Karmien ja puitteiden lisäksi vanhoissa ikkunoissa pitää tiedostaa myös lasin arvo. Vanha, hieman valunut ikkunalasi on osa vanhaa rakennusta. Vanhojen ikkunoiden säilyttäminen on mahdollista, vaikka haluaisi parantaa niiden energiatehokkuutta. Etenkin hyvin säilyneissä kohteissa suosittelen arkkitehdin puoleen kääntymistä.

Uusien ikkunoiden asennus vanhaan kohteeseen on aina haasteellinen tehtävä. Aukot on jo olemassa ja pyrkimyksenä olisi toivottavaa olla myös jonkin näköinen visuaalinen tavoite. Tämän vuoksi suosittelen detalijoiden läpikäymistä ikkunafirman kanssa. Ikkunafirma on myös asentamisen asiantuntija, jonka tulisi ottaa tarkemitat. Näin kohde ja tuote sopivat yhteen, eikä aukot ole liian isot tai ikkunat liian pienet, kuten meillä kävi.

Tässä kuitenkin kuvia väliaikaiseksi osoittautuneista ikkunoistamme sekä nykyisistä. En tiedä, häiritsikö ensin asennettujen väärä koko vain minun silmääni, mutta ne muuttivat koko talon ilmeen.

ensin asennettu versio
nykyinen ikkuna



ensin
nyt

Onneksi saimme uudet ikkunat ja olemme erittäin tyytyväisiä. Karmit ovat todella huolellisesti tehty ja ilmeeltään hyvin saman kaltaiset kuin vanhat ikkunat. Meillähän kyseessä on säilyttävä korjaus. Ikkunoissa on korvausilmaventtiilit, jotka varmistavat raittiin ilman tulon sisälle. Huoneilma onkin parantunut huomattavasti kun ikkunat asennettiin. Asumismukavuutta lisää se, ettei tuuletusikkunoita tarvitse pitää auki vuorakauden ympäri. Meillä on siis talossamme ainoastaan koneellinen poisto, ilmanvaihtokin on sellainen juttu, josta voisn kirjoittaa.



kaunis yhtenäinen ikkunarivistö


Jännittävää oli ikkunoiden asennuksen yhteydessä myös kurkata ulkoseinän sisälle. Aina on olemassa riski, että rakenteita avatessa löytyykin jotain huolestuttavaa. Onneksi villat olivat kuivat, joskin vähäiset. Outoa oli, ettei alapuitteita ollut lainkaan, ainoastaan tolpat, joiden päällä ikkunat olivat. Tyytyväisesnä lopputulokseen voin suositella lämpimästi Klas1-ikkunoita. Tästä pääset heidän nettisivuilleen http://klas1.fi/. Seuraavana vuorossa on naapureiden ikkunaremppa! Meillä hommat jatkuu pihan tekemisen merkeissä ensi viikolla. Niistä lisää seuraavaksi.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Kevät tuli, lumi suli...


...ja pikkuhiljaa paljastuu lumipeitteen alta suurehkoa piiperrystä kaipaava pihamme. Olen tehnyt alustavan pihasuunnitelman jo ennen muuttoamme. Salaojituksen yhteydessä pihoja muokattiin samalla jo oikeaan suuntaan, joten suuremman linjan suunnitelma oli hyvä olla olemassa jo silloin. Tuossa vaiheessa tehtiin pohjat, joten oli hyvä tietää, missä on kulkureitti, mihin tulee multaa ja niin edelleen. Tarkempikin suunnitelma oli tehty, mutta nyt kun kasvien istuttaminen alkaa olla ajankohtaista, huomaan ettei minusta nyt ehkä ihan pihasuunnittelijaksi ole. Vielä. 


Työskentelin ennen arkkitehtiopintojeni jatkamista markkinointiassistenttina. Vastualueeseen kuului muun muassa messuosastojen suunnittelua ja myymäläesillepanon sekä näyteikkunoiden suunnittelua. Tuolloin suoritin oppisopimuksena työn ohessa visualistin ammattitutkinnon saadakseni pätevyyden uudistuneeseen työnkuvaani. Koulutukseni kesti vajaan vuoden. Koulustusmuoto sopi minulle, koska koulutus ja työssä käytännössä toteuttaminen samaan aikaan antoivat syvyyttä oppimiseen ja ammattitaitoa tekemiseen.



AJK-jatkokoulutus tarjoaa visualistin ja sisustusuunnittelijan ammattitutkintoja sekä lyhytkursseinä että tutkintomuodossa. Ilokseni huomasin, että heillä on tarjolla myös pihasuunnittelukurssi. Huomenna pääsen osallistumaan kyseiselle kurssille, kerron myöhemmin kurssin sisällöstä ja siitä, minkälaiset eväät sieltä saan pihamme suunnitteluun. Tarjolla on monta muutakin lyhytkurssia, jotka löydät täältä: http://www.ajk-jatkokoulutus.fi/lyhytkurssit/

Voin todella lämpimästi suositella AJK:n kursseja kaikille aiheista ja ammateista kiinostuneille. Itselleni on paljon hyötyä visualistin koulutuksessa nykyisessäkin työssäni arkkitehtina. Kun eteen tulee mainontaan ja markkinointiin liittyviä projekteja, olen huomannut omaavani paljon siihen liittyvää hyödyllistä tietoa. 


Visualistin peruskoulutuksessa opit suunnittelemaan ja toteuttamaan kaupallisia ja näyttäviä esillepanoja ja näyteikkunoita ja huolehtimaan koko myymälän visuaalisesta ilmeestä. Saat koulutuksen aikana työkaluja houkuttelevien, toimivien messuosastojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Motivoituneessa visualistiopiskelijaryhmässä ja asiantuntevien opettajien ohjauksessa kehityt monipuoliseksi visuaalisen markkinoinnin osaajaksi.





Mikäli joku päivä haaveeni omasta arkkitehtitoimistosta toteutuu, voisin kuvitella hankkivani sisustusalan täydennyskoulutusta AJK:sta. Opettajat ovat alansa ammattilaisia ja oppimisympäristö miellyttävä. Tieto annetaan helposti käyntäntöön sovellettavassa muodossa. Kirsikkana kakun päällä kurssilta jäi ystäviä, joiden kanssa edelleen ollaan tekemisissä. 



Sisustussuunnittelukoulutuksessa opiskelet innostuneessa ja motivoituneessa opiskelijaryhmässä ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa. Kurssilta saat valmiudet suunnitella toimivia keittiöitä, viihtyisiä olohuoneita ja muita kodin tiloja. Opit laatimaan näyttäviä ja ammattimaisia suunnitelmapiirroksia sekä käsin että tietokoneella. Tutustu koulutuksen monipuoliseen ja kattavaan sisältöön ja hae opiskelemaan!



Haku syksyn kursseille on jo käynnissä, joten jos olet innostunut, hae ihmeessä mukaan koulutukseen. Kauempaakin kannattaa tulla, sillä lähiopetuspäiviä on melko harvakseltaan, suurin osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti omalla työpaikalla. Onnea hakuun!







lauantai 9. tammikuuta 2016

Salaojat


Vuoden remonteista viimeinen oli salaojitus. Välillä näytti jo siltä, ettei meidän työmaata saada mahdutettua mihinkään väliin, mutta toisin kävi: pojat tulivat ja viikossa homma olikin jo tehty. Samalla muokkasimme myös pihaa, mikä käytännössä tarkoittaa kaiken kasvillisuuden poistamista ja multapihaa.


Salaojitus tehdään nykyään kaikkiin rakennuksiin. Sen tarkoiuksena on pitää talon perustukset kuivana. Perustuksia pitkin maasta tuleva kosteus nousee kapillaarisesti ja voi päästä muihin rakenteisiin. Lisäksi kostea kiviaines tarjoaa kasvualustan erilaisille mikro-organismeille. 70-luvun taloissa salajoitusta ei ole vielä tehty, silloin oli vankka näkemys siitä, että "kyllä betoni kestää". Salaojitus yleistyi vasta 80-luvulla, joten jos on hankkimassa tämän ikäistä taloa, kannattaa ottaa huomioon, että salaojitus on edessä. Etenkin rinnetaloissa ja asumiskäytössä olevissa kellareissa salaojien puuttuminen on useissa tapauksissa jo johtanut laajaan homeongelmaan.

Salaoja- ja sadevesiputkia ja muuta

Toinen samalla tehtävä toimenpide on pihojen kallistus. 70-luvun ihanteena oli maastoon sulautuva talo, minkä saavuttamiseksi maanpinta ja lattianpinta pyrittiin saamaan lähes samaan tasoon. Meidänkin pihalle on tuotu aina välillä uusi kuorma multaa, jotta nurmikko saadaan kasvamaan. Tämä on johtanut vuosien saatossa siiihen, että maanpinnan kallistukset johtivat sadevedet talolle päin. Ongelman ratkaisemiseksi jouduimme poistamaan maata tontin rajalta jopa puolisen metriä. Lisäksi uusi nurmikko tulee luultavasti menestymään niukemmalla mullalla nyt, kun kaadoimme suhteellisen pieneltä tontiltamme ison kuusen ja muutaman koivunkin. Isot puut talon lähellä pitävät maan kuivana, mutta niiden juuret voivat vahingoittaa perustuksia. Lisäksi vanha puu voi alkaa lahota, mikäli maaperä ei ole kyllin ravintorikas. Epäterveet puut voivat kaatua talon päälle.



Puolet yhteisestä ulkovarastosta purettu
Roskat poistettu välikatolta, sori oravat.

Salaojitusta tehdessä talon seinustalle kaivetaan noin puolen metrin levyinen, noin metrin syvyinen kuoppa. Meillä tämä johti naapurin ja meidän rajalla olevan varaston osittaiseen purkamiseen. Lisäksi oli tiedossa, että kallio saattaa tulla joissain kohdissa vataan. Talomme on paalutettu ja talon alla oleva kallio laskee talosta pois päin estäen veden kertymisen talon alle. 
Maa-aines olikin painunut sokkelia vasten, vaikka rakennuskuvissa näkyy jokin salaojan tapainen ja talon vierustalla vaihdettu maa-aines. Sokkelin viereen laitettiin Isodräniä, joka on riisisuklaan näköinen salaojittava eriste. Se kuivattaa rakenteen. Isodränin ulkopintaan tulee suodatinkangas, joka estää hienorakeisen maan pääsyn eristeen sekaan. Meillä kuoppa täytettiin salaojasoralla, vaikka sen olisi voinut täyttää maallakin.  Salaojaputket asennettiin perusmuurin alapuolelle. Sajaojiin johtuva vesi ohjataan pois tontilta. Kallioo jouduttiin kiilata muutamasta kohdasta, jotta salaojaputki saatiin asennettua. Putket vaativat kallistuksen, mikä on haaste tasaisella tontilla sijaitsevan vanhan talon kohdalla. Meille asennettiinkin pumppu, joka pumppaa veden imetyskenttään. 
Ainoa arveluttava tekijä on enää se, mitä talomme alla on. Leikkauskuvaa talosta ei ole, joten on epävarmaa, millä talon alapohja on täytetty. Onneksi lattia on raakavaluun asti kuiva ja lattialämmitys kuivattaa sen jatkossa, mikäli sinne pääsee kosteutta jostain.

Sokkeli. Kuoppa salaojalle

Viikon ajan keräsimme kenkien pohjiin mutaa, kunnes talon viereen laitettiin kivituhka. Vanhat pihalaatat säilytettiin, koska aion laittaa ne takaisin. Homma siirtyi onneksi nyt keväälle, koska maa jäätyi. Myös uusi multa ja nurmikon istuttaminen ovat ensi vuoden puuhia. 


Laattapino odottelemassa, onneksi saatiin lumi


Jotta tämä kaikki ei kuulostaisi naurettavan yksikertaiselta, piti meille myös sattua yksi ympäristökatastrofi. Viimeisenä päivänä viimeistä poistomaakuormaa hakiessa kuorma-auton tankkiin osui kaivurin kauha ja siitä valui polttoainetta etupihalle. Palokunta tuli laittamaan jotain imeytysjuttua tielle ja ympäristovirastosta tultiin katsomaan tilanne. Maa talon edstä piti vaihtaa ja tähän kaikkeen vierähtikin sitten puoli viikkoa. Vuoden vaihteen jälkeen tullaan vielä kaivamaan jotain näytteitä.


Polttoaineen poistoa


Alkuvuodesta saamme uudet ikkunatkin! Nyt kun pakkaset on tullut, odotan jo kovasti uusia ikkunoita tuloilmaventtiileineen. Tällä hetkellä tuuletusikkunat ovat koko ajan hiema auki, koska koneellinen poistoilmanvaihto on päällä. Asentajan ja ikkunan toimittajan välillä oli jonkinlainen informaatiokatkos ja ikkunat olikin jo valmiit ennen kuin tarkistusmittoja käytiin ottamassa. Onneksi 70-luvulla oli jo moduulimitoitus käytössä ja toiseksi onneksi syy ei ole minun. Tämä taas muistuttaa, kuinka tärkeää on sopia kaikki banaaleimmatkin asiat kirjallisesti, virheitä kun sattuu... Seuraavaksi siis luvassa ikkuna-aiheista alkuvuotta.


Ostoslista



Vanhat ikkunat ja ikkunapellit liian pienellä kallistuksella



"Mä oon nyt niin onnellinen kun meillä on salaojat" -tytär 6v. Heh, niin minäkin.
Hauskaa alkanutta vuotta kaikille teille (yllättävän monille), jotka kirjoituksiani luette!


Tiptip sanoi kattoikkunan välistä tursuava aluskate, kun jää suli
 Olin reklamoinut siitä jo heti kun se oli tehty...


PYYNTÖ TEILLE, JOTKA REMPPAATTE 70-LUVUN TALOA:

Olen tekemässä arkkitehtuurin diplomiityötäni 70-luvun pientalon korjausrakentamiseen liittyen. Voisit olla avuksi tutkimuksessani, sillä tavoitteena on juuri konkreettisen apuvälineen tuottaminen remppaajille. Voisit siis laiitta s-postia talovuodelta70@gmail.com tai tähän alle. Kriteeriksi riittää se, että olet 70-luvun pientalon asukki, tämänhetkinen/entinen/tuleva remppaaja tai harkitset sellaisen ostoa!